tiistai 9. helmikuuta 2016

Tieteiselokuvan käsikirja





Tieteiselokuvan käsikirja (Avain) ilmestyy helmikuun kolmannella viikolla.

Käsikirja tarjoaa yli neljäsataa sivua perusteltua tietämystä scifi-filmeistä. Aiheittain eteneviä lukuja täydentävät tietolaatikot klassikoista kuten Alienista, Blade Runnerista, Matrixista ja Tähtien Sota -filmeistä. Kirjan lopusta löytyy hakemisto käsitellyistä lähes 600 elokuvasta.

Kirjan julkaisutilaisuus on Tampereella 27. helmikuuta klo 12 Tulenkantajat-kirjakaupassa.
Tilaisuudessa tekijää haastattelee toimittaja Juri Timonen.

Kevään aikana esittelen kirjaa myös Jyväskylän kirjamessuilla ja kesällä Finnconissa.


Tervetuloa 2000-luvulle. Aikakausi on tieteiselokuvista tutun näköistä: autot ohjautuvat itsekseen, puhelimella saa yhteyden toiselle puolen maailmaa, ja ihmiskunnan kirja-aarteet ovat klikkauksen päässä kämmenen kokoisella tietokoneella. Eikä loppua ole näkyvissä. Teattereiden menestysfilmit kierrättävät ja kypsyttelevät scifistisiä ideoita vähintäänkin välillisesti. Juuri siksi kaikkien elokuvaharrastajien tulisi tuntea lajityypin historiaa ja estetiikkaa.

Tieteiselokuvan käsikirja on jaettu lukuihin alalajien perusteella. Jaottelu ei perustu tiettyyn olemassa olevaan malliin. Elokuvaa koskeva ”alalaji” on vieläkin vaikeammin perusteltavissa oleva käsite kuin ”laji”, jota sitäkin voidaan määritellä sisältöjen, tyylipiirteiden, tuotanto- ja kulutustapojen tai yksittäisten kuvamotiivien perusteella. Olen nimennyt ja ryhmitellyt alalajit sen mukaan, mitkä aihealueet ovat yleisimpiä käsittelemissäni elokuvissa. Scifin kohdalla on helppo aloittaa A:sta: avaruusseikkailut, aikamatkat, alienit...

Monet tunnetuista elokuvista edustavat useampaa alalajia, koska samoja elokuvia voi tarkastella vaihtamalla alalajin myötä näkökulmaa. Miten tässä romanssina tunnetussa elokuvassa on käytetty aikamatkan ideaa? Miten keinotekoisen ihmisyyden aihe toistuu scifistisissä toimintafilmeissä? 

Luvusta toiseen siirtyessä vaihtuu myös aihealue. Tuttuja ja tutuiksi tulevia elokuvia tarkastellaan vaihtuvissa asiayhteyksissä, joissa vähäpätöiset B-tuotannot saattavat näyttää lajin kannalta merkittävämmiltä kuin kuuluisat blockbuster-filmit. Matkan varrella viitataan myös niihin tv-sarjoihin, jotka ovat kierrättäneet elokuville keskeisiä teemoja tai luoneet perustan niiden kysynnälle. Kahdessa viimeisessä luvussa palataan vielä yleisempiin kysymyksiin tieteiselokuvien taiteellisuudesta, viihteellisyydestä ja, tietysti, erikoisefekteistä. 

Markku Soikkeli


Kirjan sisällysluettelo: 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti